KERAILY.info Tervetuloa keräilyn kiehtovaan maailmaan!

Martti Ahtisaari oli suomalainen diplomaatti ja Suomen kymmenes presidentti. Hän syntyi Viipurissa vuonna 1937 ja muutti perheensä kanssa Ruotsiin toisen maailmansodan aikana. Hän palasi Suomeen vuonna 1952 ja opiskeli kansakoulunopettajaksi. Hän aloitti uransa ulkoministeriössä vuonna 1965 ja toimi Suomen suurlähettiläänä eri Afrikan maissa ja YK:n apulaispääsihteerinä ja alipääsihteerinä. Hän hoiti Namibian itsenäistymisprosessia YK:n valtuutettuna ja alipääsihteerinä vuosina 1977–1990.   Ahtisaari valittiin Suomen presidentiksi vuonna 1994 suoralla kansanvaalilla. Hän oli ensimmäinen, joka valittiin presidentiksi puoluekoneiston ulkopuolelta. Hänen presidenttikaudellaan Suomi liittyi Euroopan unioniin ja osallistui aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Ahtisaari seisoi niin sanotun sateenkaarihallituksen tukena ja puolusti julkisesti hallituksen kovia leikkauksia. Hän myös edisti Suomen läheisiä suhteita Venäjään ja Baltian maihin.   Presidenttikauden jälkeen Ahtisaari jatkoi r

Mikä on Hellman huutokaupat? Hellman Huutokaupat on huutokauppatalo, joka myy erilaisia keräilykohteita pääasiassa verkossa. Sen perusti Kaj Hellman, joka järjesti ensimmäisen huutokauppansa vuonna 1977. Vuonna 2010 Hellman Huutokauppojen tarinaa tuli jatkamaan Tatu Untinen, joka oli perustanut oman yrityksensä, Suomen Filateliapalvelun, vuonna 1997. Vuonna 2017 Hellman Huutokaupat teki suurinvestoinnin rakentamalla omat 600-neliöiset toimitilat Naantaliin. Finder.fi -sivuston mukaan Hellman Huutokaupat Hellman Auctions Oy Ltd on perustettu vuonna 2004, mutta tämä saattaa viitata vain osakeyhtiön rekisteröintivuoteen. Milloin järjestetään seuraava Hellman huutokauppa? Seuraava huutokauppa nro.128  HellmanLIVE järjestetään 4.-7.10.2023. Huutokaupassa on tarjolla yli 3700 upeaa keräilykohdetta, kuten postimerkkejä, rahoja, kelloja, koruja, vintage-tuotteita ja muita keräilykohteita. Huutokauppa tapahtuu live-tilassa, jossa voit seurata muiden tarjouksia ja huutaa itse haluam

Kansallinen postimerkkinäyttely 2024 järjestetään Joensuussa huhtikuussa. Näyttely on samalla Joensuun Postimerkkikerho ry:n 75-vuotisjuhlanäyttely ja siellä on esillä monia mielenkiintoisia ja harvinaisia postimerkkejä ja postikortteja. Näyttelyyn voi ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomake nettisivulla JOEX24.fi . Näyttely on avoinna yleisölle lauantaina sekä sunnuntaina ja sisäänpääsy on ilmainen. Näyttely on hieno tilaisuus tutustua postimerkkeilyn historiaan ja nykypäivään sekä tavata muita harrastajia. Postimerkkejä ja kuoria on kiehtovaa katsella ja tutustua. Näyttelyiden suola on esillepano, monet taulut sisältävät runsaasti aiheeseen liittyvää ekstra materiaalia. Kauppiaita on myös odotettavissa paikalle, jotenka löytöjä on varmasti luvassa! Tapahtumapaikka: Original Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, 80100 Joensuu . Tapahtuma-aika:  13.-14.4.2024 klo 10-17 (la) ja 10-15 (su) Esite: JOEX24 pdf Ilmoittautumislomake: näytteilleasettajille JOEX24 pdf

  Suuren laman aikainen 10 000 dollarin seteli vuodelta 1934 myytiin Heritage Auctions huutokaupassa huimaan 480 000 dollarin hintaan. Setelin erikoisuus on, että siinä ei ole presidentin vaan valtiovarainministerin kuva. Kyseessä on Salmon P. Chase, joka oli Abraham Lincolnin hallinnossa ja hän oli luomassa Yhdysvaltain keskuspankkia. 10 000 dollarin setelit olivat suurimpia yleisön saataville tarkoitettuja seteleitä. 100 000 dollarin seteleitä käytettiin vain pankkien välisissä siirroissa, jotenka ne eivät olleet julkisesti saatavilla. Vuonna 1969 nämä setelit poistettiin käytöstä ja 100 dollarin seteli jäi täten isoimmaksi saatavilla olevaksi seteliksi. Vaikkakin 10 000 dollarin setelit olivat kiertoon tarkoitettuja tämä huutokaupattu yksilö ei ole ollut kierrossa. Aiempi myyntiennätys 10 000 dollarin setelistä vuodelta 1934 on 384 000 dollarin kauppahinta syyskuulta 2020. Lähteet: cnn.com (eng)  ja heritage auctions  sekä  Bureau of Engraving And Printing

  Apollo 15 miehistö - David Scott, Alfred Worden ja James Irwin (kuva: wikipedia ) Näin ainakin ajattelivat Apollo 15 lennon miehistöön kuuluneet herrat vuonna 1971. Kyseessä NASA:n vuonna 1972 paljastunut tapaus, jossa Apollo 15:n astronautit olivat vieneet luvatta noin 400 kpl tekaistua ensipäiväkuorta avaruuteen ja kuun pinnalle. Osa kuorista (100kpl) myytiin korkeaan hintaan saksalaiselle postimerkkikauppiaalle Hermann Siegerille, ja niitä kuoria kutsutaankin siten “Siegerin kuoriksi”. Kukin astronautti sai tempusta palkkioksi 7000 us dollaria eli nykyrahassa noin 49 000 dollaria sekä loput kuorista he jakoivat keskenään. He myöhemmin palauttivat saamansa rahat mutta vahinko oli jo tapahtunut. Siegerin kuori Kuoret leimattiin laukaisupäivänä 26.7.1971 Cape Carnivalissa jonka jälkeen ne viettivät kaksi päivää kuun pinnalla kuu kapselissa ja maahan laskeutumisen jälkeen ne leimatiin uudelleen 7.8.1971 USS Okinawa aluksella.  Hermann Siegerin tuttavan (tapauksen järjestelijä)  Horst

Ote Freddie Mercuryn postimerkkialbumista Freddie Mercuryn postimerkkialbumi on yksi The Postal Museumin kokoelmissa olevista harvinaisista ja mielenkiintoisista esineistä . Albumi paljastaa, että Freddie oli innokas postimerkkien keräilijä lapsuudessaan, kun hän asui Sansibarilla ja Intiassa. Albumissa on yli 1000 postimerkkiä eri maista ja alueilta, kuten Adenista, Itä-Afrikasta, Rhodesiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Postimerkit ovat järjestettyinä värien, muotojen ja aiheiden mukaan, mikä osoittaa Freddien esteettisen silmän ja luovan mielen. Freddie Mercuryn postimerkkialbumi ei ole vain historiallinen dokumentti, vaan myös taiteellinen ilmaus. Postimerkit ovat kuin pieniä taideteoksia, jotka kertovat tarinoita eri kulttuureista, tapahtumista ja henkilöistä. Freddie oli kiinnostunut monista asioista, kuten luonnosta, eläimistä, urheilusta, musiikista ja kuninkaallisista. Hän oli myös utelias maailmasta ja sen monimuotoisuudesta. Postimerkit antoivat hänelle mahdollisuuden

  Suomen postimerkkilehden kansi vuodelta 1920 (kuvan lähde: kansalliskirjasto.fi ) Suomen Postimerkkilehti on Suomen vanhin ja arvostetuin postimerkkeilyyn ja postihistoriaan keskittyvä aikakauslehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1920 alkaen . L ehden ensimmäinen päätoimittaja oli Olla Teräsvuori , joka oli innokas postimerkkeilijä ja kustantaja .  Lehden kustantajana toimi aluksi Werner Söderström Oy, mutta vuonna 1922 lehti siirtyi Suomen Filatelistiseuran omistukseen. Kansallisarkisto on digitoinut lehden vanhoja numeroita ja tehnyt ne saataville verkossa .   Kansallisarkiston sivuilta voi lukea Suomen Postimerkkilehden digipainoksia vuosilta 1920-1939 . Näistä lehdistä voi saada mielenkiintoista tietoutta postimerkkeilyn alkutaipaleista Suomessa 20- ja 30-luvuilla.  Esimerkiksi vuoden 1920 ensimmäisessä numerossa on artikkeli Suomen ensimmäisistä postimerkeistä, jotka julkaistiin vuonna 1856. Artikkelissa kerrotaan, että nämä merkit olivat käsintehdyt ja niissä oli leijonavaakuna.